Suomen muuttoliike – Onko ruoho vihreämpää aidan toisella puolella?

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2013 Suomesta muutti pois 13 890 henkeä. Suomen EU-jäsenyyden myötä Suomen maastamuutto on kasvanut tasaisesti, mutta samalla nettosiirtolaisuus maahanmuuton myötä kasvattaa Suomen muuttovoittoa. Toisaalta ongelmallinen työllisyystilanne varsinkin nuorten keskuudessa kasvattaa koulutettujen nuorten maastamuuton haluja lähitulevaisuudessa.

EU:n myötä eurooppalaisille tarjotaan tilaisuuksia kokeilla siipiä eri maissa ja kulttuureissa. Suomalaiset voivat muuttaa EU-maihin työn ja opiskelun perässä helpommin kuin koskaan. Esimerkiksi Erasmus-opiskelijavaihto mahdollistaa Suomen korkeakouluopiskelijoille opintomahdollisuuden eurooppalaisissa korkeakouluissa. Samalla suhteellisen kallis elintaso ja matala keskitasopalkka (EU-vertailu) työntävät suomalaisia työntekijöitä töihin maihin, joissa elinkustannukset ovat matalia. Sama pätee eläkeläisiin, jotka etsivät omille säästöilleen enemmän vastinetta lämpimän auringon maissa.

Ulkomailla asuminen on kuitenkin täysin erilainen kokemus kuin esimerkiksi siellä lomailu tai vierailu. Tästä syystä monet palaavat Suomeen, koska uuteen yhteiskuntaan sulautuminen ei ole helppoa. Mutta ne, jotka onnistuvat integroitumaan uuteen ympäristöönsä, tuskin koskaan palaavat Suomeen pysyvästi.

Ja tämä on Suomelle suuri kynnyskohta. Verorahoilla koulutetut nuoret vievät nimittäin omat tietonsa ja taitonsa toiseen maahan ja näin Suomi jää nuolemaan näppejään laskun kera. Samalla Suomessa toimivat yritykset eivät pääse käsiksi osaaviin työntekijöihin ja näin talouden kasvumahdollisuudet kaventuvat.

Suomen mediassa keskustellaan maahanmuutosta kriittisesti. Valitettavasti argumentit ovat hyvin usein poliittisesti latautuneita purkauksia, jotka keskittyvät vääriin asioihin. Suomen pitäisikin keskittyä maahanmuutto-ongelmien sijaan maastamuuton trendeihin.